Putkiremonttien vaikutus vakuutusturvaan

Suomen koko kiinteistörakennuskannasta vain 1 – 1,5 % uusiutuu vuositasolla. Yhä vanhenevaa rakennuskantaa kuitenkin korjataan kiihtyvään tahtiin. Erityisen ajankohtaisia ovat putkiremontit, vuotovahingot kun ovat erityisen hankalia. Tällä vuosikymmenellä putkiremontin tarpeessa arvioidaan olevan vuosittain lähes 20 000 kerrostalohuoneistoa. 2020-luvulla määrä on jo kasvamassa 30 000 asuntoon.

Kiinteistön kunnolla on merkitystä myös vakuuttamisen kannalta

Vuotovahinkojen määrä ja vakuutusyhtiöiden korvausmeno on reippaassa kasvussa. Vanhemman ja peruskorjaamattoman kiinteistön vakuuttaminen on siksi kalliimpaa ja kohonnut vahinkoriski näkyy usein myös suurempina omavastuina. Pohjola ei myönnä vanhemmille peruskorjaamattomille rakennuksille laajemman turvatason vakuutuksia eli korvauspiiri on suppeampi ilmiöpohjainen. Tosin molemmista turvatasoista korvataan vuotovahinkoja, mutta ilmiöpohjaisessa määritellään tarkasti vahinkotyypit.
Mitä vanhemmasta putkistosta on kyse, sitä suurempi on myös vuotovahinkojen ikävähennys. Oikein huono vahinkohistoria voi jopa vaikeuttaa vakuutuksen saantia. Omaisuuden kunnosta ja arvosta kannattaa siis pitää huolta. Kiinteistönomistajahan ei voi siirtää perusparannusten kustannuksia vakuutusyhtiönsä kautta muitten vakuutettujen kannettavaksi.

Millainen vakuutusturva remontin jälkeen?

Kaikissa remonteissa tärkeää on että uudistusprojektit toteutetaan yleisiä ja hyväksyttyjä rakennustapoja noudattaen.
Suuri peruskorjaus perinteisin menetelmin vastaa uutta eli Pohjola myöntää saman vakuutusturvan kuin uuden rakennuksen putkistolle. Vakuutustietoihin merkitään tiedot peruskorjausvuodesta.

Osakorjaukset ja uudet menetelmät

Jos vain viemärit korjataan, vaikuttaa peruskorjausten taso ja rakennuksen ikä valittavissa oleviin vakuutusratkaisuihin. Parhaimmillaan on valittavana laaja turvataso tai ilmiöpohjaisessa ratkaisussa ns. suppean turvatason vakuutus. Korvauksesta eli korjaus- ja jälleenhankintakustannuksista tehdään ikävähennys. Osakorjauksella ei ole vaikutusta rakennuksen ikään eli peruskorjausvuotta ei merkitä, koska käyttövesiputkia ei ole uusittu ja näin ollen vuotoriski on edelleen koholla, vaikkakin pienentynyt.
Jos tehdään vanhempaankin rakennukseen laaja peruskorjaus (viemäröinti, lämpöjohdot, käyttövesiputkisto, sähköistys ym.) ja käyttövesiputkiston korjauksissa käytetään pinnoitusmenetelmiä, myönnämme laajan tai suppean turvatason vakuutuksen ja korjaukset vaikuttavat peruskorjausvuoteen.

Merkillepantavaa on että Pohjolan korvauskäytännössä lähtökohtaisesti ns. uusilla korjausmenetelmillä remontoidun putkiston ikä puolitetaan. Esimerkiksi vuonna 1963 rakennetun kerrostalon putkiston iän laskemme tänä vuonna (2013) olevan 25 vuotta (eikä 50 vuotta), kun putkisto on täysin saneerattu uusilla saneerausmenetelmillä. Näin ollen ikävähennys on paljon pienempi.

Ikävähennykset löytyvät kiinteistön vakuutusehtojen arvioimis- ja korvaussäännöstä.
Vakuutusturvasta tulee ja kannattaa aina huolehtia, mutta paljon huolettomampaa se on silloin kun kiinteistö on kunnossa. Paraskaan vakuutus ei toimi kuin laastarina jos peruskorjauksia on lykätty liian pitkälle.

Lähde: Omataloyhtio.fi


AAA logo FI 2015AAA logo 2016 FI