Korjausrakentaminen saa omat määräykset

Korjausbuumi kohdistuu 1960- ja 1970-lukujen taloihin.
Rakennusten korjaamisessa on noudatettava ensi vuonna voimaan tulevia korjausrakentamisen määräyksiä. Aiemmin rakennusten korjauksissa on noudatettu rakennusmääräyksiä soveltuvin osin. – Rakennusten energiatehokkuutta voidaan tarkastella jatkossa kokonaisvaltaisesti, mikä tarkoittaa sitä, että on mahdollista valita aikaisempaa vapaammin keinot hyvän energiatehokkuuden saavuttamiseksi, kertoi Kiinteistöliiton energia-asiantuntija Petri Pylsy tiistaina Lahdessa.
Kiinteistöliitto järjesti yhteistyökumppaniensa kanssa Lahdessa valtakunnan ensimmäisen Energiaviisas asuintalo -seminaarin, joka perehdyttää korjausrakentamisen määräyksiin. Seminaari kiertää ympäri Suomea yhteensä 12 eri paikkakunnalla. Lahden seminaariin osallistuu päivän aikana yhteensä 250 henkilöä.

"Lahdessa 2000-luvun erittäin myönteinen ilmiö on ollut se, että taloyhtiöt ovat panostaneet lämmitysenergian ja veden kulutuksen mittaamiseen ja asentaneet kiinteistöihinsä säätölaitteita”, kiitteli energia-asioihin perehtynyt Lahden kaupungin projekti-insinööri Pekka Moisanen.

Suurin asuinkiinteistöjen korjaustarve kohdistuu Lahdessa 1960- ja 1970-luvuilla rakennettuihin lähiötaloihin. “Energiatehokkuuden lisäämiseen tähtäävät korjaustoimenpiteet on tehtävä osana elinkaaren mukaista korjaamista, jotta ne olisivat kustannustehokkaita”, totesi asiamies Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT:stä.
Tulevissa määräyksissä otetaan huomioon myös se, miten valittu lämmitysenergia on tuotettu.
Eri energiamuodoille määritetään kertoimet, jotka pohjautuvat primäärienergiakertoimiin. Sähkölle kerroin on 1,7, kaukolämmölle 0,7, kaukojäähdytykselle 0,4, fossiilisille polttoaineille 1 ja uusiutuville polttoaineille 0.5.

“Seuraavan 10 vuoden aikana kaikissa 1970-luvulla rakennetuissa taloissa on pohdittava, mitä niiden falskaaville julkisivuille tehdään. Ratkaisuvaihtoehtojen kirjo on onneksi valtava, kertoi projekti-insinööri Pekka Moisanen.

Vedenmittaus huoneistokohtaiseksi

Korjausrakentamisen määräykset edellyttävät jatkossa huoneistokohtaista vedenmittausta käyttövesiputkistojen uusimisen yhteydessä.
“Nyt Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometrin mukaan käyttövesiputkistojen uusimisen yhteydessä on suunniteltu tai toteutettu huoneistokohtainen vedenmittaus noin 45 prosentissa remonteista. Toisin sanoen 55 prosentissa korjausrakentamisen energiamääräykset olisivat edellyttäneet hankkeisiin vedenmittausta huoneistokohtaisesti”, Pylsy kertoi.
Vesimittari maksaa 500-700 euroa huoneistoa kohti. Sen asentamisesta on selkeä hyöty, sillä taloyhtiöissä vedenkäyttö käyttö vaihtelee hyvin paljon eri perheiden välillä peräti 80:sta litrasta 400 litraan vuorokaudessa henkilöä kohti. Vähän vettä kuluttavat perheet käyttävät viisi kertaa vähemmän vettä vuorokaudessa kuin suurkuluttajaperheet.

“Mittari mahdollistaa laskutuksen vedenkäytöstä toteutuneen kulutuksen mukaan – se kuka kuluttaa, niin myös maksaa. Huoneistokohtainen vedenmittauksen tärkein ominaisuus on reilun pelin mahdollistaminen vesikustannusten jakamisessa”, Pylsy korosti.
Tyypillisesti vedenkulutus on huoneistokohtaisen vedenmittauksen käyttöönoton jälkeen pienentynyt 10-30 prosenttia ja lämmitysenergiankulutus 3-9 prosenttia. Vedenkulutuksen maksaminen täysin omasta pussista motivoi miettimään omia vedenkäyttötottumuksia.

Lähde: Kiinteistöliitto 16.10.2012, (kiinteistölehti)


AAA logo FI 2015AAA logo 2016 FI